Infektio voi laukaista väsymysoireyhtymän
 
julkaistu 19.12.2001/Uutispalvelu
 
Virustauti saattaa laukaista pitkittyneen väsymyksen tai väsymysoireyhtymän, mutta potilaan sairautta edeltävä fyysinen ja psyykkinen kunto sekä hidas toipuminen ovat myös keskeisiä tekijöitä. Kaiken kaikkiaan infektiotaudin jälkeisen väsymysoireyhtymän syyt ovat samoja kuin ne syyt, jotka aiheuttavat mielialaan liittyviä ongelmia ylipäätään. Joidenkin tutkimusten pohjalta erityisesti mononukleoosin, kansankielellä pusutaudin sairastaminen saattaa laukaista väsymysoireyhtymän. Nyt Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, ettei mononukleoosi kenties olekaan sen todennäköisempi pitkittyneen väsymyksen aiheuttaja kuin jotkut muut ylähengitysteiden infektiot.

Lontoossa toteutettuun tutkimukseen osallistui 250 yleislääkärin hoidossa infektion vuoksi ollutta potilasta, noin puolella paljastui mononukleoosi ja lopuilla muita tulehduksia. Potilaat haastateltiin kolmesti yhden, kahden ja kuuden kuukauden jälkeen tartunnan ilmenemisestä. Osasta tutkituista sairauskertomuksia kartoitettiin vielä yli kaksi vuotta infektion jälkeen. Oireyhtymän ilmaantumista ennakoivat selvimmin sairauden alussa positiivinen laboratoriotulos ja huono fyysinen kunto. Tutkijat havaitsivat, että mononukleoosia sairastaneiden parissa tautia seurasi väsymysoireyhtymä hiukan useammin kuin muiden infektiotautien jälkeen. Toisaalta mielialahäiriöt olivat yli kaksi kertaa yleisempiä niillä potilailla, joilla oli ollut aiempia psykiatrisia ongelmia.

Kaiken kaikkiaan tulokseen vaikutti se, miten väsymysoireyhtymä määriteltiin ja miten pian infektion jälkeen potilasta haastateltiin. Tutkijat korostavat, ettei infektion jälkeistä väsymysoireyhtymää voi selittää yhdellä ainoalla seikalla, vaan asiaan vaikuttavat monet seikat yhtä aikaa. He kehottavatkin jatkossa tutkimaan nimenomaan potilaan omia käsityksiä sairaudesta ja niiden vaikutusta toipumiseen, persoonallisuuteen ja potilaan aktiivisuuteen.

Uutispalvelu Duodecim
(The Lancet 2001; 358: 1946-1953)
http://www.thelancet.com/journal/vol358/iss9.../llan.358.9297.original_research.18720

Mononukleoosin aiheuttaja on Epstein-Barrin -virus, jonka tarttuminen vaatii yleensä limakalvokontaktin, siitä nimi suutelutauti tai pusutauti. Nieluviljely ei paljasta onko kyseessä mo nonukleoosi, vaan sen toteamiseksi tarvitaan verinäyte. Tauti on aikuisella usein runsasoireinen ja suhteellisen pitkäaikainen, sairauslomaa voidaan tarvita jopa kaksi viikkoa. Potilas paranee yleensä spontaanisti. Mononukleoosiin sinänsä ei käytetä antibiootteja jollei potilaalla todeta samanaikaisesti esimerkiksi streptokokki-infektio.

 
Lähde