Suoraan sisältöön
Työterveyskirjasto

Kirjaston sisältö

 

Mitä rakkaus etsii?

Kolumni
8.9.2017
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen
Koti ei ole paikka, koti on toinen ihminen.
Stephen Perkins

Monet ihmiset kokevat rakkauden olemuksen älyllisen pohtimisen mitätöivän tuon tunteen inhimillisen merkityksen. Rakkauden käsite on kuitenkin ollut vuosisatojen ajan länsimaisten filosofien ajattelun keskiössä.

Rakkauden käsitteen historiaa käsittelevässä kirjassaan Simon May näkee rakkauden heijastavan ihmiselle ominaista tarvetta kuulua johonkin ja siten löytää kuoleman pelonkin voittava yhteys toisiin ihmisiin, luontoon ja universumiin. Aikakaudesta ja ajattelijasta riippuen rakkauden kohteena on ollut Jumala, luonto, elämä, aatteet, ihmiset, toinen ihminen tai oma itseys. Platonille rakkaus oli eroottisesta rakkaudesta kumpuavaa rikkeettömän totuuden ja kauneuden etsimistä, Aristoteleelle ja Montaignelle täydellistä ystävyyttä, Ovidiukselle ja Lucretiukselle seksuaalista halua, Paavalille ja Augustinukselle Jumalan löytymistä, Tuomas Akvinolaiselle ja Martti Lutherille jumalisuuden löytymistä itsessä. Rousseaulle, romantikoille ja humanisteille rakkaus oli itsensä löytymistä, Schopenhauerille lajia ylläpitävä vietinomainen halu, Nietzschelle todistus elämästä ja Freudille lapsuuden äitiyhteyden etsimistä.

Kun uskonto ja aatteet ovat menettäneet asemaansa ihmisille merkitystä ja juuria antavina voimina, on rakkaudesta tullut länsimaiselle ihmiselle uusi ideologia. Jumalaa, isänmaata ja poliittisia aatteita ylistävät laulut ovat korvautuneet rakkautta ylistävillä iskulauseilla: "Make LOVE – not war", "All you need is LOVE".

Lapsuuden rikkeettömästä paratiisista ulos ajettu uskonnoton ja aatteeton ihminen etsii nyt rakkaudesta yhteyttä niin toisiin kuin itseensä. Tuon yhteyden löytäminen on kuitenkin Mayn mukaan mahdotonta, jos ja kun rakkaus käsitehistoriansa vuoksi jumalallistetaan Johanneksen evankeliumin sanoin: "Jumala on rakkaus". Samalla tavoin Paavalin lukemattomia kertoja häissä toistetut sanat kaiken kestävästä ja kaiken loputtomasti anteeksiantavasta rakkaudesta idealisoi rakkauden tavalliselle ihmiselle saavuttamattomaksi. Ja vaikka eroottisen rakkauden ensihetkinä koemmekin eheytyvämme yhtyessämme siihen "ainoaan oikeaan", kuten Aristofanes Platonin Pidoissa kuvaa, toiveet ja odotukset muodostuvat Pentti Ikosen mukaan kestävän rakkaussuhteen uusiutumisen esteeksi.

Simon Mayn ajattelussa lauseen "Minä rakastan sinua" tulisi merkitä, että sanoja kokee puolisonsa kotinaan. Vastavuoroisina nuo sanat kertovat molempien elämälle merkityksen antavasta ja kuolemanpelon voittavasta yhteydestä.

Rakkaus etsii kotia. Ilman kotia maailma on tyhjä. Suru sen menetyksestä on sanatonta.

Kirjallisuutta

  1. Huttunen M. Respektiä ja rakkautta. Prometheus Kustannus Oy, Espoo, 2016
  2. Ikonen P. Pieni tutkielma rakkaudesta. Kirjassa: Ikonen P. Psykoanalyyttisiä tutkielmia I. Prometheus Kustannus Oy, Espoo, 2012
  3. May S. Love. A History. Yale University Press, New York, 2011